Elämän rouva, rouva Glad (1990)

Eeva Joenpelto kuuluu jostakin syystä niihin klassikkokirjailijoihimme, joiden tekstiä ei ole lainkaan siirretty valkokankaalle. Tämä on jopa hieman outoa, kun ottaa huomioon, että Joenpelto on käsitellyt teoksissaan usein myös historiaa ja yhteiskunnallisia murrosvaiheita. Toisaalta hänen kirjallisen uransa huippuvuodet osuivat juuri niihin aikoihin, kun kotimainen elokuva oli joko taloudellisessa kriisissä tai sitten sen aihevalintojen painopiste oli muualla.
Onneksi televisio on siirtänyt joitakin Joenpellon tekstejä visuaaliseen muotoon. Juri Nummelin onkin todennut, että nämä tv-sarjat ovat eräs todistus siitä, että Suomessakin on tehty pienen ruudun taidetta. Joitakin klassikkoja lukuunottamatta tv:n parhaiden päivien kotimainen tuotanto on suurelle yleisölle valitettavan vierasta, eivätkä tutkijatkaan ole siihen juuri tarttuneet. Aihetta olisi, sillä laadukkaita teoksia löytyy paljon.
MTV toteutti 1990 neliosaiseksi tv-sarjaksi Eeva Joenpellon romaanin Elämän rouva, rouva Glad. Kertomus alkaa siitä, kun nuori Saara Heinonen (Riitta Räty) tutustuu Åke Nygreniin (Jouko Keskinen), suuren kartanon poikaan, jolta odotetaan elämässä paljon. Åke pitää Saarasta, joka on vaatimaton ja työteliäs ja kohta nuoret menevät naimisiin, vaikka Åken kotiväki ei tavallisesta Saarasta pidäkään. Sitten käykin niin, että Åke lähtee pois ja avioliitto purkautuu, kun Saara tulee raskaaksi toiselle miehelle. Tarinan kuluessa Saara lyhentää nimensä Saraksi ja kohtaa vielä kolme miestä. Sukunimi tulee rakkaimmalta aviomieheltä.
Huomaa selvästi, että tv-sarja on toteutettu vielä silloin, kun kotimaisissa tuotannoissa pyrittiin satsaamaan laatuun ja taiteeseen viihteen vastakohtana. Vastakkainasettelu on tietenkin vanhanaikainen ja kulunutkin, mutta kun MTV-teatteri lakkasi olemasta ja tuotannot ryhdyttiin ostamaan ulkopuolelta, kanavan lippulaivaksi tulikin Salatut elämät. Tehdään Suomessa toki nykyäänkin laadukasta tv-tuotantoa, mutta samanlaista television voittokulkua kuin vaikkapa Tanskassa ja Ruotsissa (Yhdysvalloista ja brittiläisistä puhumattakaan) ei maassamme silti ole ainakaan vielä nähty.
Tämä Joenpelto-adaptaatio on joka tapauksessa oiva esimerkki siitä, että vanhoja klassikoita kannattaa muistaa ja katsoa edelleen. Tarina on itse asiassa ajankohtaisempi aatteelliselta sisällöltään nyt kuin valmistuessaan. Talous sanelee aivan kaikkea samalla tavoin kuin tässäkin ja oikeistolaiset tuulet puhaltavat moniaalla Euroopan politiikassa. Epookin toteutuksesta näkee kyllä, etteivät käytettävissä olevat resurssit ole olleet suurimmat mahdolliset, mutta ohjaaja Ritva Nuutinen onnistuu joka tapauksessa luomaan vaikuttavan fassbinderiläisen ilmapiirin, jossa sukupuolet kamppailevat ja räikeä vastakohta ihmisten päiväunelmien ja elämän realiteettien välillä paljastuu (jo alkuteosta on luonnehdittu fassbinderiläiseksi). Tämä tunnelma saavutetaan usein lavastuksen ja puvustuksen avulla niin, että epookki ikään kuin kommentoi ihmisten tekoja ja sanoja. Riitta Räty näyttelee pääroolissa ravisuttavasti ja saa esiin monitahoisen persoonan kaikki vivahteet. Muutenkin näyttelijäsuoritukset ovat laadukkaita. Saara Ranin on yhdeksänkymppisenä sivuroolissa pankkiasiakkaana.

Elämän rouva, rouva Glad
Ohjaus: Ritva Nuutinen
Pääosissa: Riitta Räty, Jouko Keskinen, Juhani Laitala, Mauri Heikkilä, Matti Nurminen.